Paavi Franciscus pohtii ylensyöntiä: syömistavat kertovat sielun tilasta

Juho Sankamo

Jeesus on Messias, joka viihtyy ruokapöydän äärellä

Suhtautumisessaan ruokaan Jeesus näyttää olevan erilainen kuin Johannes Kastaja. Paavi Franciscus huomautti, että autiomaassa oleskeleva Johannes Kastaja söi askeettisesti, kun taas Jeesus nähtiin usein ruokapöydän äärellä. “Hänen ensimmäinen ihmeensä Kaanaan häissä paljastaa hänen sympaattisen suhtautumisensa ihmisten iloja kohtaan: Hän välittää siitä, että juhlat päättyvät hyvin ja hän antaa sulhaselle ja morsiamelle suuren määrän erittäin hyvää viiniä.”

Paavi Franciscus opetti, että joillekin ihmisille Jeesuksen ruokailutavat aiheuttivat skandaalin, koska hän jakoi ruokapöydän jopa syntisten kanssa. Paavi huomautti tämän osoittavan, että Jeesus oli valmis yhteyteen ja läheisyyteen kaikkien kanssa.

Paavi totesi, että Jeesus haluaa meidän olevan iloisia hänen seurassaan. Jeesus on kirkon sulhanen ja niin kauan kuin sulhanen on paikalla, häävieraiden ei tule paastota.

Vääristynyt suhde ruokaan aiheuttaa vakavia sairauksia

“Jeesus eliminoi erotuksen puhtaan ja epäpuhtaan ruoan välillä. Juutalainen laki oli tehnyt tuollaisen erotuksen”, paavi opetti. Paavi huomautti, että ruoat sinänsä eivät ole pahoja tai hyviä ruokia, vaan kyse on siitä, mikä on meidän suhteemme ruokaan. Monilla ihmisillä on vääristynyt suhde ruokaan ja monet ovat jopa ruoan orjia. Jotkut syövät liikaa, toiset liian vähän. Paavi muistutti syömishäiriöistä, kuten anoreksiasta, bulimia, liikalihavuudesta.

Syömistavat peilaavat sielumme tilaa

Paavi sanoi, että on ruokailutapamme kertoo sisäisestä tilastamme. Syömmekö kiitollisina, jaammeko empaattisesti ruokaamme myös muille, tai ahmimmeko itsekkäästi kaiken. Paavi totesi: “Kerro minulle, kuinka sinä syöt, niin minä kerron sinulle, millainen sielu sinulla on. Ruokailutavoillamme me paljastamme sisäisen itsemme, meidän tapamme, meidän psykologiset asenteemme.” 

Paavi muistutti sananlaskusta: “meidän tulee syödä elääksemme, eikä elää syödäksemme.”

Yhteiskunnallisesti ylensyönti on ehkä paheista vaarallisin

Ylensyönti “tappaa planeettamme”, paavi korosti. Hän julisti, että viimeisten vuosisatojen saatossa “olemme ahmineet kaikkea tullaksemme kaikkien asioiden herroiksi”. Paavi huomautti, että planeetta on annettu meidän hoidettavaksemme, ei meidän riistettäväksi. Paavi kutsui “vatsan vimmaksi” sitä suurta syntiä, jossa riistämme kaikkea tyydyttääksemme halumme. Paavi sanoi, että ihmiset ovat alkaneet pitää toisiaan “kuluttajina”. Hän jatkoi, että “emme edes huomanneet, kun joku antoi meille tämän nimen”, kuluttaja.

Puheensa lopussa paavi opetti, että meidät ihmiset on luotu ollaksemme “eukaristisia” miehiä ja naisia, kykeneviä kiittämään ja hillittyjä maan hyödyntämisessä. Vaarana on, paavi huomautti, että meistä tulee “saalistajia”. Nyt me huomaamme, paavi painotti, että “tällainen mässäily on vahingoittanut pahasti tätä maailmaa.” Paavi Franciscus päätti puheensa rukoukseen, jossa hän pyysi Herraa auttamaan meitä raittiuden tiellä, niin että kaikenlainen mässäily ei valtaa elämäämme.