Paavi Angelus-puheessaan: Kenen kuvaa sinä kannat sisälläsi?

Juho Sankamo

Pyhä isä muistutti, että “ihminen kuuluu kokonaan, jokainen ihminen kuuluu, Jumalalle”.

Keisarin kuva ja Jumalan kuva

Angelus-puheessaan paavi Franciscus käsitteli päivän evankeliumia, jossa fariseukset ja herodeslaiset liittoutuvat, ja esittävät Jeesukselle tiukan kysymyksen: “Onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei?” (Matt. 22:17.) Tämä kysymys oli oikeastaan ansa, jonka he asettivat Jeesuksen eteen. Jos Jeesus vastaisi myöntävästi, eli että keisarille tulee maksaa verot, niin silloin hän asettuisi sellaisen poliittisen vallan puolelle, jota kansa vastusti. Jos taas Jeesus kieltäisi maksamasta veroja keisarille, silloin häntä voitaisiin syyttää kapinoinnista Rooman valtakuntaa vastaan. 

Paavi Franciscus huomautti, että Jeesus onnistui pakenemaan tuosta eteensä asetetusta ansasta. Jeesus kysyy fariseuksilta ja herodeslaisilta, onko heillä kolikkoa. He näyttävät Jeesukselle kolikon, ja silloin hän kysyy heiltä, kenen kuva siinä kolikossa on. He kertovat, että siinä on keisarin kuva. Jeesus sanoo heille: “Antakaa siis keisarille, mitä keisarille kuuluu, ja Jumalalle, mitä Jumalalle kuuluu.” (Matt. 22:21.) 

Pyhä isä opetti, että näitä Jeesuksen sanoja ei tule tulkita siten, että hän haluaisi meidän erottavan “keisarin Jumalasta, eli maallisen hengellisestä todellisuudesta.” Paavi huomautti, että usein me ajattelemme niin, että “usko, ja siihen liittyvät toiminnat, ovat yksi asia, ja arkinen elämä on toinen asia.” Paavi korosti, että tällainen jako on väärä, ja että tuollainen tulkinta on tietynlaista “skitsofreenisuutta, aivan niin kuin uskolla ei olisi mitään tekemistä todellisen elämän kanssa, meidän yhteiskunnallisten haasteiden, yhteiskunnallisen oikeuden, politiikan” kanssa.

Keisarin ja Jumalan oikeat paikat

Paavi Franciscus opetti, että Jeesus haluaa auttaa meitä asettamaan “keisarin” ja “Jumalan” heidän oikeille paikoilleen. Maallisista asioista huolehtiminen kuuluu keisarille - tähän liittyy paavin mukaan juuri poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset asiat. Meidän, jotka elämme tässä maailmassa, tulee, näin paavi Franciscus huomautti, “antaa takaisin yhteiskunnalle se, minkä se tarjoaa meille.” Meidän tulee toimia vastuullisina kansalaisina, meidän tulee maksaa verot, työskennellä ja edistää yhteistä hyvää. 

Jeesus, kuitenkin, vahvistaa perustavanlaatuisen todellisuuden, nimittäin sen, että “ihminen kuuluu Jumalalle: ihminen kuuluu kokonaan Jumalalle, jokainen ihminen kuuluu Jumalalle.” Paavi myös korosti, että me ihmiset emme kuulu millekään maalliselle vallalle, millekään “keisarille”. “Me olemme Herran, ja meidän ei tule olla minkään maallisen vallan orjia.” Paavi muistutti, että vaikka kolikossa oli keisarin kuva, niin jokaisessa ihmisessä on Jumalan kuva. Mikään tai kukaan ei voi kuluttaa pois tuota Jumalan kuvaa yhdestäkään ihmisestä, paavi korosti.  

Paavi pyysi kuulijoitaan pohtimaan, kenen kuvaa he kantavat sisällään. Kenen kuva on sinun elämäsi kuva? Paavi huomautti, että me kuulumme Jumalalle, ja että me emme saa tehdä rahasta, politiikasta tai työstä epäjumalankuvia, joita palvomme. 

Kaikki sodat ovat häviöitä - veljet, lopettakaa!

Angelus-puheensa jälkeen paavi Franciscus sanoi olevansa hyvin surullinen Israelin ja Palestiinan tapahtumien johdosta. Hän sanoi rukoilevansa kärsivien ihmisten puolesta, panttivankien, haavoittuneiden, uhrien ja heidän omaistensa puolesta. Paavi kertoi olevansa surullinen sen johdosta, että anglikaanien ylläpitämä sairaala ja Kreikkalais-ortodoksinen seurakunta ovat viime päivinä saaneet iskuja. Paavi Franciscus vetosi, että humanitaarinen apu saisi edelleen tulla Gazaan, ja että panttivangit vapautettaisiin. 

Paavi Franciscus sanoi näin: “Sota, kaikki sodat, jotka ovat maailmassa - ajattelen myös piinattua Ukrainaa - ovat häviöitä. Sota on aina häviö; se on ihmisten veljeyden tuho. Veljet, lopettakaa! Lopettakaa!”

Paavi muistutti, että ensi perjantain, 27.10., hän on julistanut paaston, rukouksen ja katumuksen päiväksi. Tuona perjantai-iltana klo 18 Pietarinaukiolla rukoilemme tunnin ajan anoaksemme rauhaa maailmaan.