SUOMI

Laudate Deum. Paavi Franciscus varoittaa ilmastokriisistä

Paavi Franciscus julkaisi 4.10.2023 uuden apostolisen kehotuskirjeen, Laudate Deum (Ylistäkää Jumalaa). Kirje alkaa kehotuksella: “ylistäkää Jumalaa hänen kaikista luoduistaan”.

Juho Sankamo

Kirje päättyy varoitukseen: “‘Ylistäkää Jumalaa’ on tämän kirjeen nimi. Nimittäin kun ihmiset väittävät ottaneensa Jumalan paikan, heistä tulee itsensä pahimpia vihollisia.” Paavin kiertokirje käsittelee ilmastokriisiä ja siihen reagoimista.

Ilmastokriisi uhkaa yhteistä kotiamme

Paavi Franciscuksen kehotuskirje Laudate Deum on jatkoa hänen kahdeksan vuotta sitten kirjoittamalleen Laudato sì -kiertokirjeelle. Paavi korostaa, että ilmastokriisi on maailmanlaajuinen ja sosiaalinen ilmiö, joka koskettaa läheisesti ihmiselämän arvokkuutta. Hän kirjoittaa, että ilmastokriisi on yksi aikamme suurimmista haasteista, jotka kohtaavat yhteiskuntia ja globaalia yhteisöä. Paavi myös toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kasaantuvat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kannettaviksi. (LD, 3.) Laudate Deum -kirjeessä paavi Franciscus kirjoittaa, että “tämä maailma, jossa me elämme, on romahtamassa ja me saatamme olla lähestymässä katkeamispistettä” (LD, 2).

Ilmastonmuutosta on turha kiistää

Paavi Franciscus kirjoittaa, että ilmastonmuutos on ilmeinen, ja että tämä muutos johtuu ihmisen toiminnasta. (LD, 11.) Paavi myös korostaa, että ilmastokriisiä ei voida, niin kuin jotkut yrittävät, sysätä köyhien syyksi. Hän kirjoittaa, että jotkut “asettavat [ilmastokriisin] köyhien vastuulle, sillä heillä on paljon lapsia, ja he jopa yrittävät ratkaista tämän ongelman silpomalla naisia kehitysmaissa. Niin kuin usein, näyttäisi siltä, että kaikki on köyhien syytä.” (LD, 9.)

Paavi huomauttaa, että pieni murto-osa maailman rikkaimmista “kuluttaa enemmän kuin köyhin 50 % maailman väestöstä.” (LD, 9.) Hän kysyy, kuinka voimme unohtaa, että Afrikka, jossa asuu yli puolet maailman köyhistä ihmisistä, on vastuussa vain hyvin pienestä määrästä päästöjä.

Paavi Franciscus korostaa, että varsinkin ilmastokysymyksissä “kaikki liittyy kaikkeen” ja “kukaan ei pelastu yksin.” (LD, 19.) Meidän kaikkien tulisikin olla huolissaan ilmaston lämpenemisestä, jäävuorien ja ikiroudan sulamisesta ja merenpinnan noususta. Paavi kirjoittaa, että pienet muutokset ilmastossa voivat saada aikaan suuria muutoksia, joita emme osaa edes ennakoida. Saatamme olla kriittisellä pisteellä, ja jos ylitämme sen pisteen, “ei ole takaisin paluuta”. (LD, 17.)

Teknologian ja ihmisen rajat

Paavi Franciscus kirjoittaa teknologisesta paradigmasta, jossa uskotaan, että “todellisuus, hyvyys ja totuus automaattisesti virtaavat teknologisista ja taloudellisista voimista.” (LD, 20.) Tämän myötä syntyy helposti ajatus, että teknologinen kehitys saattaisi taata jatkuvan taloudellisen kasvun ilman rajoja. Niinpä ekonomistit, sijoittajat ja teknologian kehittäjät suosivat tätä paradigmaa. (LD, 20.)

Paavi Franciscus korostaa, että luonnonvarat ovat kuitenkin rajallisia, ja siksi jatkuva kulutuksen kasvu on uhka luomakunnalle. Hän myös nostaa esille sen riskin, että teknologinen kehitys ja valta keskittyvät todella harvojen ihmisten käsiin. Paavi kehottaakin meitä pohtimaan uudelleen kysymystä “ihmisen vallasta, sen tarkoituksesta ja sen rajoista. Nimittäin muutamassa vuosikymmenessä ihmisen valta on kasvanut räjähdysmäisesti.” (LD, 28.)

Paavi huomauttaa, että suurten ja hienojen teknologisten kehitysten lomassa on syntynyt myös todella vaarallisia teknologisia keksintöjä, jotka ovat nyt ihmisten käsissä. Tämän teknologisen valtamme myötä, paavi kirjoittaa, “meistä on tullut todella vaarallisia olentoja ja me voimme uhata monien elämää ja omaa selviytymistämme.” Paavi kirjoittaa, että meidän tulee rehellisesti ja selvästi tiedostaa, että tuottamamme edistys ja meidän valtamme saattavat “kääntyä meitä itseämme vastaan.” (LD, 28.)

Kansainväliset ilmastokonferenssit

Paavi Franciscus kirjoittaa, että viimeisten vuosikymmenien aikana yli 190 valtion edustajat ovat säännöllisesti kokoontuneet keskustelemaan ilmastonmuutoksesta. Paavi kääntää huomionsa ja toivonsa COP28 -kokoukseen, joka pidetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa marraskuussa 2023. Kyseessä on YK:n suuri ilmastokokous. (LD, 53.) Paavi toivoo, että COP28 -kokouksessa osallistujilla olisi rohkeutta ja tahtoa tehdä tarvittavia toimenpiteitä ilmaston suojelemiseksi.

Paavi Franciscus korostaa, että tarvitsemme ennen kaikkea kansainvälisiä ja poliittisia tekoja ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta myös yksityisten ihmisten on syytä muuttaa elintapojaan ympäristöystävällisemmiksi. (LD, 70.) Paavi huomauttaa, että ilmastokriisissä on panoksena meidän lastemme tulevaisuus (LD, 58). Tämän vuoksi ilmastotoimia vaativia ihmisiä ei pidä leimata taloudesta ymmärtämättömiksi ekologeiksi ja vihreiksi romantikoiksi. Paavi painottaa, että ilmastokriisi on “inhimillinen ja sosiaalinen ongelma kaikilla tasoilla.” (LD, 58.)

Ylistäkää Jumalaa

Paavi Franciscus korostaa, että huolenpito yhteisestä kodistamme, luomakunnasta, nousee kristillisestä uskosta (LD, 62-65). Paavi päättää kirjeensä varoitukseen, että jos ihmiset väittävät ottaneensa Jumalan paikan, “heistä tulee heidän itsensä pahimpia vihollisia.” (LD, 72.) Tämän vuoksi kehotus, ylistäkää Jumalaa, on niin keskeinen.