Paavi palmusunnuntaina: Keitä ne on ne sankarit?

Emil Anton – Vatikaani

Paavi Franciscuksen historiallinen palmusunnuntain saarna pidettiin lähes tyhjässä Pietarin basilikassa Vatikaanissa. Paavi käsitteli Jeesusta palvelijana, petettynä ja hylättynä. Lopuksi hän pohti sitä, mitä jokainen meistä voi koronaviruspandemian ja pyhän viikon aikana tehdä. Erityisen sanan hän osoitti nuorille, jotka voivat nyt nähdä, mitä merkitsee todellinen sankaruus.

Jeesus palvelijana

Saarnansa alussa paavi kiinnitti huomiota lukukappaleisiin, jotka puhuvat Jeesuksesta palvelijana: Tässä roolissa näemme hänet pyhän viikon aikana: kiirastorstaina hän pesee opetuslastensa jalat, pitkäperjantaina hän on Herran kärsivä palvelija. ”Jumala pelasti meidät palvelemalla meitä”, paavi sanoi.

”Ajattelemme usein, että me palvelemme Jumalaa. Ei, hän on se, joka vapaasti valitsi palvella meitä, hän rakasti meitä ensin.”

Mutta kuinka Jeesus palveli meitä, paavi kysyi. ”Antamalla elämänsä puolestamme.” Pyhä Angela Folignolainen kertoi Jeesuksen sanoneen hänelle kerran: “Rakkauteni sinua kohtaan ei ole vitsi.”

Paavi sanoi, että jäämme ”suu auki” ihmettelemään Jumalan rakkautta: ”Jumala pelasti meidät ottamalla päällensä meidän pahuutemme.” Jeesus teki tämän nöyrästi, kuuliaisesti ja kärsivällisesti, ja Isä kannatteli häntä hänen palvelutyössään, jotta hyvyys ja rakkaus voittaisivat meidän pahuutemme ”loppuun asti”.

Petetty

Toiseksi paavi pohti Jeesusta petettynä. Juudas petti hänet, samoin Pietari, joka kielsi hänet. Ihmisjoukot pettivät hänet, kun ne huusivat: ”Ristiinnaulittakoon!” Uskonnollinen instituutio petti hänet tuomitessaan hänet väärin, ja niin teki myös poliittinen instituutio, joka pesi asiasta kätensä.

Kun meidät petetään, sydämessä syntyy ajatus, ettei elämässä ole enää mieltä, paavi sanoi. Kaikkein tuskaisin asia on tulla sellaisen pettämäksi, joka on luvannut olla lähellä ja uskollinen. Tämä johtuu siitä, että meidät on tarkoitettu rakastamaan ja rakastetuiksi. Emme siis voi edes kuvitella, kuinka kivuliasta petetyksi tuleminen on ollut ”Jumalalle, joka on rakkaus.”

Hylätty

Kolmanneksi paavi mietiskeli Jeesuksen sanoja: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Jeesus oli tullut omiensa hylkäämäksi, mutta hänellä oli vielä Isä. Nyt hän puhuttelee häntä yksinäisyytenä pimeimmällä hetkellä yleisnimellä ”Jumala”. Hän huutaa kovaan ääneen: ”Miksi?” Miksi sinäkin olet hylännyt minut?

Miksi kaikki tämä? Jälleen kerran meidän puolestamme. Kun olemme umpikujassa, kun näyttää siltä, ettei Jumala vastaa, voimme muistaa, ettemme ole yksin. Jeesus on kokenut totaalisen hylkäämisen ollakseen yhtä meidän kanssamme. Esimerkiksi nyt kokemamme pandemian aikana Jeesus sanoo jokaiselle: “Rohkeutta. Avaa sydämesi rakkaudelleni. Saat tuntea Jumalan lohdutuksen, joka kantaa sinua.”

Rakkaus ja palvelu

Lopuksi paavi kysyi: Mitä siis voimme tehdä tämän Jumalan edessä, joka on palvellut meitä tällä tavalla? Hän vastasi: Voimme olla pettämättä ja hylkäämättä sitä, mitä varten meidät on luotu: olemme täällä rakastaaksemme häntä ja lähimmäisiämme. ”Muu katoaa, tämä jää.”

Pyhän viikon alkaessa paavi kehotti katsomaan kotona krusifiksia, ristiinnaulitun kuvaa. Siinä on Jumalan rakkauden mitta. Pyytäkäämme samalla sitä armoa, että osaisimme elää palvellaksemme. Se voi olla ristintie, mutta se on voiton tie.

Erityisen sanan paavi osoitti lopuksi nuorille. ”Katsokaa niitä, jotka näinä päivinä osoittautuvat todellisiksi sankareiksi: heitä eivät ole julkkikset, rikkaat eivätkä menestyjät, vaan ne, jotka antavat itsensä palvellakseen muita.” Älkää pelätkö antaa elämäänne Jumalalle ja toisille ihmisille! Yrittäkäämme ottaa yhteyttä sellaiseen, joka kärsii, sellaiseen, joka on yksin. Isä rohkaisee meitäkin palvelemaan, Jeesuksen tavoin, ”ilman jossia ja muttia”.