Paavi Franciscus vieraili Mauritiuksella

Emil Anton – Vatikaani

Paavi Franciscuksen matka saarivaltio Mauritiukselle osui sopivasti autuaan Jacques Désiré Lavalin (1803-1864), Mauritiuksen apostolina tunnetun ranskalaisen papin muistopäivään. Vierailu alkoi Port Louisissa vietetyllä messulla, johon osallistui noin 100 000 henkeä, mikä on noin 10 % Mauritiuksen väestöstä.

Messu vietettiin vuorenrinteellä ”Marian, Rauhan Kuningattaren” muistomerkillä, joka pystytettiin vuonna 1940 ja jossa Johannes Paavali II vietti messun 30 vuotta sitten, vuonna 1989. Saarnassaan Franciscus puhui autuaaksijulistuksista ja autuaan Jacques Désiré Lavalin esimerkistä.

Messun jälkeen paavi lounasti yksityisesti piispojen kanssa ja vieraili isä Lavalin pyhäkössä. Seuraavana vuorossa olivat tapaamiset presidentin ja pääministerin kanssa, minkä jälkeen paavi piti puheensa vallanpitäjille, diplomaateille ja yhteiskunnan sekä uskontojen edustajille.

Paluu Madagaskarille ja Roomaan

Lyhyen päivävierailun jälkeen paavi palasi Madagaskarille yöksi ennen paluulentoa kohti Roomaa, minne hän saapui tiistaina 10. syyskuuta. Paavi kävi tapansa mukaan rukoilemassa matkan päätteeksi kiitosrukouksen Santa Maria Maggiore -basilikassa.

Paluulennolla pidettiin myös perinteinen lehdistötilaisuus, jossa paavi vastasi toimittajien kysymyksiin. Franciscus sanoi lasten ja nuorten ilon koskettaneen häntä kaikissa kolmessa maassa, samoin uskontojenvälisen rauhan ja harmonian. Mauritiuksella imaami oli lähettänyt paaville kukkia piispantaloon.

Espanjalaiselle toimittajalle, joka otaksui paavin suunnittelevan Espanjan-matkaa, Franciscus sanoi, että Euroopassa hänen matkojensa prioriteettina ovat pienet maat, sitten suuret.

Skisman vaara?

Yhdysvaltalainen toimittaja kysyi paavilta mahdollisesta skismasta USA:n katolisessa kirkossa, jossa eräät piirit kritisoivat paavi Franciscusta kovinkin sanoin. Paavin mukaan ”kritiikki auttaa aina” ja että sitä tulee muualtakin kuin USA:sta, ”kuuriastakin”. Franciscus totesi myös, että kirkossa on ”aina skisman mahdollisuus” mutta että hän ei ”pelkää skismoja”.

”Rukoilen, ettei niitä tulisi”, Franciscus sanoi. ”Tämä on yksi Vatikaani II:n aikaansaannoksista, ei tuon tai tämän paavin. Esimerkiksi yhteiskunnallisessa opetuksessa sanon samat asiat kuin Johannes Paavali II, samat asiat! Kopioin häntä. Mutta he sanovat: paavi on kommunisti…”

Franciscus lopetti skisma-analyysinsä isälliseen sävyyn: ”Meidän on oltava lempeitä niiden kanssa, joita nämä hyökkäykset houkuttelevat. Heillä on vaikeaa, ja meidän on kuljettava hellästi heidän rinnallansa.”