Cerca

Vatican News
Timothy Radcliffe OP luennoi Helsingissä Timothy Radcliffe OP luennoi Helsingissä 

Timothy Radcliffe OP vieraili Suomessa

Oxfordin yliopiston kunniatohtori Timothy Radcliffe luennoi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ja Studium Catholicumin uudessa Angelicum-luentosalissa. Vatican News sai tilaisuuden haastatella dominikaanisääntökunnan entistä mestaria.

Emil Anton

Timothy Radcliffe on palkittu teologi, Oxfordin yliopiston kunniatohtori ja ensimmäinen englantilainen, joka on toiminut dominikaanisen sääntökunnan yleisesimiehenä eli mestarina (vuosina 1992-2001). Radcliffe vieraili Suomessa 29.3.-1.4.2019 ja avasi juhlallisesti Helsingin Ritarikadulla sijaitsevan dominikaanisen kulttuurikeskuksen Studium Catholicumin uuden Angelicum-luentosalin. Sitä ennen hän luennoi Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa.

Kuuntele ote Radcliffen haastattelusta

Usko fundamentalismin aikana

Perjantaina 29.3. pidetyn yliopistoluennon aiheena oli usko fundamentalismin aikana. Radcliffe kiinnitti huomiota moniin moderneihin uskonnollisen fundamentalismin muotoihin: protestanttinen fundamentalismi USA:ssa, islamilainen fundamentalismi Lähi-Idässä (mukaan on lähdetty myös Suomesta), hindunationalismi Intiassa ja buddhalainen fundamentalismi Myanmarissa.

Radcliffen mukaan fundamentalismia määrittävät usein kirjaimellinen uskontulkinta, nationalismi, väkivaltaisuus ja yksinkertaistava ajattelu. Samat ilmiöt voivat näkyä tosin myös vaikkapa Brexit-väittelyissä tai jalkapallofanittamisessa (dominikaanit perustivat muuten Juventuksen ja Newcastlen, Radcliffe muistuttaa).

Ihmiset kaipaavat jotain, minkä puolesta taistella, jotain, mikä antaa heille identiteetin ja arvon. Evankeliumi oli alun perin suunnattu juuri sellaisille ihmisille, joihin fundamentalismi nykyään vetoaa. Se antaa meille identiteetin Jumalan lapsina, mutta toisaalta tämä identiteetti on vielä jotain, jonka lopullinen löytäminen on edessämme (1. Joh. 3:2).

Kristinuskon ongelmana on Radcliffen mukaan mentaliteetti, joka tyytyy tylsään ja turvalliseen uskontoon. Tilalle hän tarjoaa radikaalia kristinuskoa, joka haastaa koko elämän. Samalla hän kehottaa löytämään uudelleen kristinuskon runollisen ja mystisen puolen, jossa ollaan kielen rajamailla. Kristityt eivät saisi tyytyä maalliseen hyvinvointiin vaan antautua jatkuvaan muutosprosessiin.

Angelicum-luentosalin avajaiset

Lauantaina Timothy Radcliffe piti Studium Catholicumin uuden Angelicum-luentosalin avajaisluennon tilaisuudessa, jossa olivat läsnä muun muassa piispa Teemu Sippo, ulkoministeri Timo Soini, ekumeenisia vieraita ja dominikaanisääntökunnan edustajia. Upeasti entisöity uusrenessanssityylinen luentosali sijaitsee Ritarikatu 3:ssa ja vetää noin 70 kuulijaa. Nimi Angelicum viittaa dominikaanien yliopistoon Roomassa ja enkeliopettajaksi kutsuttuun dominikaaniteologi Tuomas Akvinolaiseen.

Radcliffen avajaisluennon aiheena oli toivo epätoivon aikana. Hän kertoi useita tarinoita Algeriasta, Irakista ja Syyriasta, missä hän on käynyt useita kertoja. Paikallisilta kristityiltä hän on oppinut iloa ja toivoa olosuhteissa, joissa kuolema vaanii aivan kulman takana.

Suomessa Radcliffe oli nyt toista kertaa. Vatican Newsille antamassaan haastattelussa hän kiinnitti huomiota historiallisen Helsingin kauniiseen arkkitehtuuriin ja siihen, kuinka suomalaiset ovat löytäneet identiteettinsä lännen ja idän välissä. Haastattelussa käsiteltiin myös muun muassa dominikaanien ja jesuiittojen välisiä eroja sekä Radcliffen kokemuksia kolmen eri paavin kanssa.

Dominikaanit ja jesuiitat

”Pääasiassa näemme itsemme suhteessa jesuiittoihin. Olemme jesuiittojen kanssa samanlaisia ja hyvin erilaisia”, Radcliffe toteaa. Hänen mukaansa samanlaisuus perustuu ennen kaikkea siihen, että molemmat sääntökunnat suhtautuvat intohimoisesti totuuteen. ”Jesuiitat ovat kuitenkin paljon päämäärätietoisempia”, Radcliffe sanoo. Varsinkin käsitys kuuliaisuudesta on erilainen.

”Meidän käsityksemme kuuliaisuudesta ei tule armeijasta: kenraalista alaspäin. Meidän käsityksemme kuuliaisuudesta on enemmän kuuliaisuutta veljille. Kuuliaisuus tarkoittaa syvää ’kuuntelemista’, jolla pyrimme konsensukseen. Me esimerkiksi valitsemme esimiehemme toisin kuin jesuiitat.”

Radcliffen mukaan jesuiitat ja dominikaanit täydentävät toisiaan. Jesuiittojen kuuliaisuuskäsitys tekee heistä tehokkaita, ja se on tarpeen. Dominikaanit taas voivat opettaa veljellistä asennetta. ”Paavi Franciscus haluaa haastaa klerikalismin, jossa papit nähdään ylempänä kastina. Tässä tilanteessa on äärimmäisen tärkeää palauttaa veljeyden spiritualiteetti,” Radcliffe pohtii.  

Kokemuksia kolmen paavin kanssa

Kun Timothy Radcliffe aloitti dominikaanisääntökunnan mestarina Roomassa, yksi hänen ensimmäisiä velvollisuuksiaan oli tavata paavi Johannes Paavali II. Radcliffe korostaa, että ihmiset eivät ole aina ymmärtäneet hänen inhimillistä puoltaan. ”Hän siirsi paavillisen tuolinsa viereeni ja tarttui käteeni. Arvostin valtavasti tätä välitöntä yhteyttä,” Radcliffe sanoo.

Useammin Radcliffen tuli kuitenkin tavata kardinaali Joseph Ratzingeria, Uskonopin kongregaation prefektiä ja tulevaa paavi Benedictus XVI:tä. ”Täytyy sanoa, että en odottanut tapaamistamme innolla. Luulin, että hän olisi vaikea ja aggressiivinen. Mutta olin väärässä. Hän oli erittäin nöyrä ja järkevä ihminen. Kun keskustelimme hänen kanssaan yhdessä Kristuksen opetuslapsina, pystyimme ratkaisemaan ongelmia.”

Radcliffe paljastaa, että Ratzingerilla oli alun pitäen listallaan 28 dominikaania, joiden teologiaa kohtaan hänellä oli epäilyksiä. Yhteisen keskustelun jälkeen ketään vastaan ei kuitenkaan tarvinnut aloittaa toimenpiteitä. ”Aloin pitää Ratzingerista ja kunnioittaa häntä ja myös lukea hänen teologiaansa”, Radcliffe kertoo.

Radcliffe on saanut tavata myös paavi Franciscuksen, joka halusi henkilökohtaisesti kutsua Radcliffen keskustelemaan kanssaan. ”Yksi ihmeellisimpiä asioita, mitä en olisi ikinä arvannut, oli että hän ei koskaan katsonut kelloaan. Puhuimme 40 minuuttia. Paavi Franciscuksella ei ole kontrollimentaliteettia. Kun saavuin, hän kysyi: ’Mistä sinä haluat puhua? Mikä sinua huolettaa?’”

Radcliffe on tavannut kolme paavia, ja hänen mielestään kirkko on tarvinnut jokaista heistä. ”On suuri virhe asettaa paaveja toisiaan vastaan. Täytyy luottaa siihen, että meille on annettu se, mitä tarvitsemme.”

03 april 2019, 16:01