Sök

Vatican News
 Piispa Teemu Sippo Roman Schatzin pääsiäisvieraana Piispa Teemu Sippo Roman Schatzin pääsiäisvieraana 

Piispa Teemu Sippo Roman Schatzin pääsiäisvieraana

Yleisradion toimittaja ja entinen katolilainen haastatteli Helsingin hiippakunnan piispaa pääsiäisen sanomasta ja katolisen kirkon nykytilasta suorassa Yle Radio 1:n keskusteluohjelmassa.

Emil Anton

Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Teemu Sippo oli pääsiäismaanantaina 22.4.2019 saksalaissyntyisen ja entisen katolilaisen Roman Schatzin vieraana Yle Radio 1:n aalloilla. Maamme-kirja -nimisen ohjelman 52-minuuttinen haastattelu on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Ohjelmassa käsiteltiin laajasti uskon, kirkon ja maailman asioita. Sippo otti kantaa muun muassa hyväksikäyttöskandaaleihin, naispappeuteen, fundamentalismiin ja elämän tarkoitukseen.

Pääsiäisen sanoma ja päähenkilö

Schatz aloittaa haastattelun pääsiäisen ajankohtaisuudesta. Onko 2000 vuotta vanha sanoma Kristuksen ylösnousemuksesta edelleen relevantti? Teemu Sippo vastaa myöntävästi: ”se johtuu ylipäätään siitä, että me kuolemme ja että jokainen ihminen kuolee”.

Sipon mukaan kuolema piilotetaan nykyään sairaaloihin ja voi olla vaikea sisäistää, että ”minäkin kerran tästä lähden”. Siksi on hyvä käydä kerran vuodessa läpi Kristuksen kuolema ja sitä seuraava ylösnousemus ja ottaa se uskoen vastaan myös omaan elämään.

”Näin tämä elämä on tarkoitettu: se ei pääty hautaan vaan se päättyy Jumalan luona ikuiseen elämään”, Sippo sanoo. Pääsiäisen sanoma antaa Sipon mukaan ilon ja toivon sekä avaa koko elämän tarkoituksen ja merkityksen: ”Kristus on elämä ja antaa elämän täyteyden ja täyttymyksen.”

Mutta millainen tämä pääsiäisen päähenkilö oikeastaan on? Onko Jeesus kiltti vai vallankumouksellinen? Sippo vastaa, että evankeliumien Jeesus on hyvin monipuolinen ihminen ja että hänestä on vaikea tehdä kuvaa. Toisaalta Jeesus ajoi kauppiaita ruoskalla temppelistä, mutta toisaalta hän oli myös rakastava esimerkiksi lapsia ja syntisiä kohtaan. ”Hänellä oli sydäntä ihmisille, mutta hänellä oli myös vaatimuksensa. Se tekee Jeesuksesta toisenlaisen kuin mitä ihmisillä saattaa olla mielikuvana.”

Maailmanloppu ja fundamentalismi

Entä Jeesuksen toinen tuleminen? Mitä temppeliä hän nykypäivänä menisi puhdistamaan? Sippo toteaa yllättävään kysymykseen, ettei Jeesuksen paluun ajankohtaa tiedetä ja että se merkitsee uuden maan ja uuden taivaan luomista. Silloin paha ja kuolema poistetaan, ja jää jäljelle vain hyvää ja rakkautta. ”Tämä on se suuri toivo, mitä kohti me elämme.”

Schatz ja Sippo pohtivat myös Ilmestyskirjan näkyjä maailmanlopun tapahtumista. Sippo pitää Johanneksen visiota vaikuttavana, mutta toinen kysymys on se, kuinka kirjaimellisesti se tulee ottaa. ”Voi olla, että se tapahtuu ihan toisella lailla. Me emme tiedä.” Sippo torjuu fundamentalistisen tulkinnan myös luomiskertomuksen seitsemästä päivästä. ”Meidän järkemme ei riitä sellaiseen kirjaimellisuuteen, kun tiedetään, että se on miljoonia vuosia.”

Ekumenia ja käännyttäminen

Kysyttäessä katolisen kirkon ekumeenisista suhteista piispa Sippo viittasi 1960-luvulla pidettyyn Vatikaanin 2. kirkolliskokoukseen, joka avasi katolisen kirkon ekumenialle. ”Siitä lähtien myös Suomessa ekumenia on kehittynyt minusta erittäin hyvällä tavalla”, Sippo sanoo ja toteaa välien olevan hyvin ystävälliset niin ortodoksien, luterilaisten kuin monien vapaiden suuntien edustajienkin kanssa.  

Eikö katolinen kirkko sitten pyri käännyttämään kaikkia suomalaisia katolilaisiksi? Schatz viittaa Jeesuksen sanoihin ihmisten kalastajista. Sippo selventää, ettei katolinen kirkko aktiivisesti yritä käännyttää muita: ”se on ehkä enemmän tilaisuuden antamista: jos joku haluaa tulla katolilaiseksi, niin hänet otetaan vastaan”.

Sipon mukaan erityisesti katolisen kirkon hengelliset rikkaudet vetävät ihmisiä puoleensa, ja kirkko tietysti iloitsee kaikista uusista aktiivisista katolilaisista.

Kolminaisuus ja uskontodialogi

Schatz tenttasi Sippoa myös kolminaisuudesta, jota juutalaiset ja muslimit pitävät luopumisena puhtaasta monoteismistä. Sippo myöntää eroavaisuuden: kristityt uskovat Jeesukseen Jumalan Poikana ja maailman pelastajana ja Pyhään Henkeen rakkauden Henkenä ja Pyhittäjänä.

”Tämä on meidän uskomme. Mutta kyllä meillä on hyvä yhteistyö myös islaminuskoisten ja juutalaisten kanssa. Ei se estä meidän kanssakäymistämme ja keskustelujamme.” Kysyttäessä siitä, kenen kanssa katolinen kirkko joutuu nyky-Suomessa vastakkain, Sippo ei halua sanoa mitään muista uskonryhmistä vaan tuo esille yleisen uskonnonvastaisuuden.

Rippi ja rippisalaisuus

Schatz kysyy Sipolta myös ripittäytymisestä ja rippisalaisuudesta. Sipon mukaan varsinkin lapsista näkee, kuinka iloisia he usein ovat ripin jälkeen. ”Me uskomme, että siinä Jumalan anteeksianto tulee ripittäytyvän osaksi. Se on asia, joka voi vapauttaa ihmisen. Se on todellisuus, joka vaikuttaa paljon.”

Rippisalaisuuteen suhtaudutaan Sipon mukaan erittäin vakavasti. ”Minä en tunne yhtään tapausta, jossa joku olisi kertonut salassa pidettävän ripin sisältöä: se pysyy ihmeellisen hyvin.”

Hyväksikäyttöskandaalit

Mistä katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalit ovat johtuneet? Sippo toteaa, että suurin syy laajamittaisiin skandaaleihin on ollut se, että tapauksia on salailtu. Näin skandaalien pelosta on syntynyt vain lisää tapauksia.

”Nyt viime aikoina on annettu ehdottomasti sellaiset säädökset, että niitä ei saa salata. On piispojen velvollisuus tarttua näihin asioihin ja otettava yhteyttä viranomaisiin. Tämä käytäntö vaikuttaa minusta erittäin hyvältä.”

Seksuaalisuus Jumalan lahjana

Schatz haastaa Sippoa myös yleisemmästä suhtautumisesta seksuaalisuuteen. Onko kirkolla epärealistinen käsitys ihmisen biologiasta? Miksei saisi tehdä sitä, mitä ihminen kuitenkin pakosti tekee? Miksei kirkko voisi olla positiivinen suhteessa seksuaalisuuteen?

Sipon mukaan perussuhtautuminen seksuaalisuuteen on kyllä positiivinen: seksuaalisuus on Jumalan lahja. Toisaalta on olemassa kysymys siitä, milloin ihminen käyttää väärin seksuaalisuutta.

”Ihmisen täytyy suojella itseään ja toisia myöskin seksuaalisuudessa. Ihminen on siinä mielessä aika herkkä olento erityisesti tällä alueella. Tietysti kysymys on myös perheen ykseydestä ja avioliiton pysyvyydestä.”

Lopulta Sippo ja Schatz tuntuvat pääsevän yhteisymmärrykseen jonkinlaisen itsekontrollin tarpeesta. ”Niin paljon kuin se on Jumalan lahjaa, niin kuitenkin tätä lahjaa täytyy käyttää varoen,” Sippo toteaa.

Naispappeus ja kulttuurierot

Haastattelussa nousee esille myös kysymys naispappeudesta. Sipon mukaan kysymys on esillä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa, mutta se ei koskaan menisi läpi esimerkiksi Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Siksi se ei vaikuta realistiselta katolisessa kirkossa.

Erilaiset kulttuuritaustat heijastuivat myös piispainsynodissa, johon Sippo osallistui Roomassa muutama vuosi sitten. ”Istuin yhden nigerialaisen piispan vieressä, joka aina rupesi hurraamaan silloin, kun joku sanoi jotain hyvin vanhoillista ja ankaraa”, Sippo nauraa hyväntahtoisesti.

Paavin työ ja maailman tarpeet

Lopuksi Schatz käskee Sipon leikkiä ajatuksella, että hänestä tulisi jonain päivänä paavi. Mikä olisi suomalaisen paavin ensimmäinen teko?

Sippo ei tietenkään usko, että hänestä tulisi koskaan paavi. Hän toteaa: ”Paavin tehtävä on aina sama: pitää yllä ykseyttä ja katolisen kirkon perinnettä ja katsoa, mitä maailma tarvitsee tällä hetkellä eniten.”

Mitä se sitten on? Sipon vastaus heijastaa aika lailla paavi Franciscuksenkin painotuksia: ”Minun mielestäni pitäisi huolehtia enemmän köyhistä, ympäristöstä, oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta.”

25 april 2019, 13:13