Paavi Franciscuksen sanoma pääsiäisenä 2019

Emil Anton - Vatikaani

Paavi Franciscus on johdattanut kirkon pääsiäisen viettoon. Palmusunnuntaina hän saarnasi Pietarinaukiolla vietetyssä ulkoilmamessussa, ja kiirastorstain aamuna hän puhui krismamessuun osallistuneille papeille. Kiirastorstain iltamessu vietettiin vankilassa, missä paavi pesi vankien jalat. Pitkäperjantaina paavi rukoili Via Crucis -hartaudessa, ja lauantain ja sunnuntain välisenä yönä hän saarnasi pääsiäisyön vigiliassa.

Sunnuntaiaamuna paavi antoi Rooman kaupungille ja maailmalle Urbi et orbi -siunauksensa, ja toisena  pääsiäispäivänä hän puhui Regina Coeli -rukouksen yhteydessä. Seuraavassa esitetään lyhyt tiivistelmä paavi Franciscuksen saarnoista, puheista ja rukouksista näissä tilaisuuksissa.

Triumfalismin ja klerikalismin kiusaukset

Palmusunnuntain saarnassaan paavi Franciscus pohdiskeli Jeesuksen kärsimystietä ja asetti vastakkain triumfalismin ja nöyryyden tiet. Paavi totesi: ”Triumfalismi saa ravintonsa vastakkainasettelusta muiden kanssa – se tuomitsee heidät aina huonommiksi, vaillinaisiksi, erehtyneiksi… Jeesus on tuhonnut triumfalismin kärsimyksellään.”

Krismamessun saarnassa kiirastorstain aamuna Franciscus puhui papeille klerikalismin houkutuksesta. Hän palautti mieleen Jeesusta seuranneet nälkäiset ihmisjoukot ja niiden opetuslasten asenteen, jotka olisivat halunneet lähettää ihmiset pois etsimään itse itselleen ruokaa.

”Tästä – uskon minä – alkoi klerikalismi: halusta varmistaa oma ruoka-annos ja mukavuus kansanjoukon kustannuksella. Herra lyttäsi tämän kiusauksen: ’Antakaa te heille syötävää’ (Mark. 6:37), kuului Jeesuksen vastaus: ’ottakaa vastuu kansasta!’”, paavi saarnasi.

Jalkojen pesu vankilassa

Kiirastorstain iltamessun paavi Franciscus vietti jo viidettä kertaa vankilassa, tänä vuonna Velletrin vankilassa. Paavi pesi liturgian aikana 12 vangin jalat. Vangit olivat kotoisin neljästä eri maasta: Italiasta, Brasiliasta, Marokosta ja Norsunluurannikolta. Yhteensä Velletrin vankilassa on 577 vankia, joista 60 % on ulkomaalaisia.

Improvisoidussa saarnassaan Franciscus käsitteli jalkojenpesun merkitystä. Hän selitti jalkojenpesun olleen orjien työtä. Paavi sanoi: ”Tämä on Jeesuksen sääntö ja evankeliumin sääntö: palvelemisen sääntö, ei dominoinnin, pahantekemisen, muiden nöyryyttämisen, vaan palvelemisen!”

Paavi toivoi, että hänen suorittamansa jalkojenpesun ele ”auttaisi meitä olemaan enemmän toistemme palvelijoita, ystäviä, veljiä”.

Pitkäperjantai ja pääsiäisyön vigilia

Pitkäperjantaina paavi Franciscus johti Herran kärsimisen liturgian Pietarinkirkossa ja osallistui Via Crucis -hartauteen Colosseumilla. Jälkimmäisen yhteydessä lausumassaan rukouksessa paavi Franciscus rukoili, että Jeesus auttaisi meitä näkemään hänen ristissään ”kaikki maailman ristit”.

Paavi mainitsi näiden maailman ristien joukossa erityisesti muun muassa nälkää näkevät, uskosta osattomat, yksinäiset vanhukset, siirtolaiset ja kirkon, jota vastaan hyökätään sekä sisältä että ulkoa.

Pääsiäisyön vigiliassa paavi Franciscus keskittyi elävään Jeesukseen. Hän sanoi: ”Jeesus ei ole menneisyyden henkilö, hän on tänään elossa oleva henkilö; häntä ei opita tuntemaan historiakirjoista, vaan hänet kohdataan elämässä. Muistelkaamme tänään sitä, kuinka Jeesus kutsui meidät, kuinka hän on päihittänyt pimeytemme, vastustuksemme, syntimme, kuinka hän on koskettanut sydäntämme Sanallaan.”

Urbi et orbi ja Regina Coeli

Perinteisessä Urbi et Orbi -siunauksessaan Franciscus jatkoi Jeesuksen ylösnousemuksen julistusta: ”Kristus elää ja pysyy meidän kanssamme.” Paavi loi myös katsauksen maailmaa vaivaaviin konflikteihin ja rukoili sille rauhaa. Hän mainitsi erityisesti Lähi-idän ja useiden Afrikan maiden tilanteen. Lopuksi paavi ilmaisi surunsa Sri Lankaan kohdistuneiden iskujen johdosta ja vakuutti kaikkia iskusta kärsineitä rukouksistaan.

Traagisten uutisten käsittelyn jälkeen paavi toivotti hyvää pääsiäistä kaikille tervehdystä tiedotusvälineiden välityksellä seuraaville ja totesi, että on kulunut tasan 70 vuotta historian ensimmäisestä paavin televisioesiintymisestä. Juuri pääsiäisenä vuonna 1949 paavi Pius XII esiintyi ensimmäistä kertaa Ranskan televisiossa. Tässä yhteydessä paavi Franciscus kehotti kristittyjä käyttämään hyväkseen evankelioinnissa kaikkia mahdollisia nykytekniikan mahdollistamia välineitä.

Maanantain Regina Coeli -rukouksen yhteydessä paavi Franciscus palasi jälleen Kristuksen ylösnousemuksen äärelle. ”Kristuksen ylösnousemus on ihmiskunnan historian ihmeellisin tapahtuma. Se todistaa Jumalan rakkauden voittaneen synnin ja kuoleman”, Franciscus julisti.  

Niin kuin haudalla vierailleiden naisten ja Jeesuksen kohdanneiden opetuslasten tapauksessa, ylösnousemuksen todellisuudesta seuraa kehotus mennä ja ilmoittaa hyvä sanoma myös muille: ”Meitäkin kutsutaan kohtaamaan hänet henkilökohtaisesti ja tulemaan hänen julistajikseen ja todistajikseen.”