Sök

Paavi Franciscus ja Marokon kuningas Muhammad VI Paavi Franciscus ja Marokon kuningas Muhammad VI   (AFP or licensors)

Katsaus paavi Franciscuksen Marokon-matkaan

Paavi Franciscuksen kaksipäiväinen vierailu Marokossa 30.-31.3. keskittyi kristinuskon ja islamin dialogiin, pakolaisiin ja paikallisen katolisen vähemmistön vahvistamiseen. Paavi ja Marokon kuningas julkaisivat myös yhteisen vetoomuksen Jerusalemin pyhän kaupungin puolesta.

Emil Anton - Vatikaani

Paavi Franciscus saapui ensimmäiselle vierailulleen Maghrebiin lauantaina 30. maaliskuuta. Marokon kuningas Muhammad VI oli häntä vastassa lentokentällä, ja Franciscus sai valtiollisen vastaanoton Hassanin tornilla. Siellä hän piti pääpuheensa Marokon kansalle, johtajille, yhteiskunnan edustajille ja diplomaateille.

Paavi Franciscus viittasi siihen, että pyhän Franciscus Assisilaisen ja sulttaani Al-Malik al-Kamilin tapaamisesta on kulunut juuri 800 vuotta. Hän näki matkansa tilaisuutena edistää muslimien ja kristittyjen välistä dialogia ekstremismin ja väärien stereotypioiden välttämiseksi.

Paavi ilmaisi arvostuksensa Muhammad VI-instituuttia kohtaan, joka kouluttaa imaameja vastustamaan väkivaltaan ja terrorismiin johtavaa ekstremismiä. Hän kiitti myös vuonna 2012 perustettua Al Mowaqafa -nimistä Rabatin ekumeenista instituuttia. Puheen jälkeen paavi Franciscus kävi Muhammad V:n mausoleumissa, missä hän kävi Muhammad V:n ja Hassan II:n haudoilla ja kirjoitti nimensä kunniakirjaan.

Paavi Franciscus ja kuningas Muhammad VI allekirjoittivat myös vetoomuksen Jerusalemin pyhän kaupungin puolesta. Vetoomuksessa kehotetaan kunnioittamaan kolmen monoteistisen uskonnon edustajien oikeutta päästä kaupungissa sijaitseville pyhille paikoille, jotta he voisivat pyhässä kaupungissa kohottaa rukouksensa Jumalan puoleen rauhallisen ja veljellisen tulevaisuuden puolesta.

Pakolaiset ja tulevat imaamit

Uskontodialogin ohella toinen matkan pääteemoista oli pakolaiskysymys. Lauantain ohjelmaan kuului käynti Caritaksen keskuksessa Rabatissa, missä paavi tapasi pakolaisia. ”Te ette ole marginaalissa, te olette kirkon sydämen keskipisteessä”, paavi sanoi pakolaisille. Franciscuksen viesti oli, että jokaisella on oikeus elämään, unelmiin ja tulevaisuuteen.

Tulevaisuuden toivoon liittyi myös paavi Franciscuksen vierailu Muhammad VI-instituutissa, missä paavi sai osakseen valtavat aplodit. Laulun ja musiikin värittämässä tilaisuudessa paaville esiteltiin videon avulla instituutin toimintaa. Instituutti kouluttaa sekä mies- että naissaarnaajia useista eri maista ja korostaa suvaitsevaisuuden, rauhan ja rakkauden arvoja.

Sunnuntai katolilaisten kanssa

Sunnuntain paavi omisti Marokon katolilaisille, joita on noin 23 000, useimmat heistä ulkomaalaisia. Hiippakuntia on kaksi: Rabatin arkkihiippakunta ja Tangerin hiippakunta. Kirkko Marokossa panostaa koulutukseen, ja sitä arvostetaan. Maassa on 15 katolista koulua, joissa on noin 12 000 opiskelijaa.

Tapaamisessa maan harvojen pappien ja sääntökuntalaisten kanssa sunnuntaiaamuna paavi totesi, että lukumäärät eivät ole tärkeitä, vaan usko ja sen todeksi eläminen. ”Harvalukuisuus ei ole ongelma, vaan merkityksettömyys.”

Syrjäseutuja suosivan linjansa mukaisesti paavi Franciscus vieraili myös Temarassa, 20 kilometrin päässä Rabatista, missä sijaitsee katolisten sisarten ylläpitämä sosiaalipalvelukeskus, joka palvelee noin 150 lasta. Keskus perustettiin 44 vuotta sitten hoitamaan palovammoja, joita lapset ja aikuiset usein saavat avotulella tapahtuvan ruuanlaiton yhteydessä.

Paavin sunnuntaimessussa, joka järjestettiin urheilustadionilla, oli läsnä arviolta noin 10 000 henkeä. Saarnassaan paavi kommentoi tuhlaajapoikavertausta. ”Jeesus kutsuu meitä katsomaan ja mietiskelemään Isän sydäntä. Vain tästä lähtökohdasta voimme löytää toisemme veljinä”, Franciscus totesi.

Marokon mustaihoiset

Paavin messussa saattoi nähdä suuren joukon kuorolaisia ja muita osallistujia, joiden ulkonäkö paljastaa heidän tulevan Saharan eteläpuolelta. Tämän selittää se, että Marokko on viime vuosina antanut suuren määrän apurahoja näistä maista tuleville opiskelijoille – heitä on nyt noin 15 000. Marokko on tällä politiikalla saanut paljon ystäviä Afrikan maiden keskuudesta, ja se on nyt maanosan johtava opintoapurahojen tarjoaja.

Opiskelijat ovat luonnollisesti kiitollisia opiskelumahdollisuudesta, vaikka toisaalta heillä on haasteita kielellisessä ja yhteiskunnallisessa integraatiossa. Esimerkiksi vuokraisännän löytäminen on usein vaikeaa. Jotkut pitävät kaikkia mustaihoisia automaattisesti pakolaisina. Tosiasiassa monet opiskelijat auttavat pakolaisleireillä vapaaehtoisina.

Suvaitsevaisuus ja käännyttäminen

Rabatin arkkipiispa Cristóbal López Romero oli tyytyväinen paavin vierailuun. Hän kiinnitti huomiota Marokon kuninkaan toteamukseen, että suvaitsevaisuus on liian vähän. Paljon on puhuttu rinnakkaiselosta ja suvaitsevaisuudesta, mutta on siirryttävä eteenpäin ystävyyteen, toinen toisensa tuntemiseen ja rikastuttamiseen. ”En tiedä, pystymmekö siihen, mutta tämä on työnäkymme tästä eteenpäin,” arkkipiispa totesi.

Arkkipiispa selvensi myös käännyttämisen (proselytismin) käsitettä. Käännyttäminen on Marokossa lailla kiellettyä, ja paavi kehotti Marokon kristittyjä pidättäytymään siitä. Arkkipiispan mukaan Marokon lainsäädäntö sopii katolilaisille, sillä he eivät halua käännyttää. ”On kristittyjä, jotka eivät ymmärrä tätä. Jo Benedictus XVI sanoi: ‘Kirkko ei kasva käännyttämisellä vaan puoleensavetävyydellä, todistuksella.’”

Omantunnonvapaus

Paluulennolla pidetyssä lehdistötilaisuudessa paavi Franciscukselta kysyttiin muun muassa kristinuskoon kääntyneistä muslimeista, jotka ovat usein maissaan hengenvaarassa. Vastauksessaan paavi viittasi siihen, että kirkko poisti kuolemantuomion harhaoppisille 300 vuotta sitten, sillä sen tietoisuus uskon luonteesta on kasvanut.

Samalla kun paavi tunnusti kääntymyksen olevan yhä ongelma joissain maissa, hän kiinnitti huomiota omantunnonvapauden rajoituksiin joissain kristillisissä maissa, joissa esimerkiksi lääkäreillä ei ole oikeutta kieltäytyä omantuntonsa nojalla esimerkiksi eutanasiasta tai abortista. 

Marokon median vastaanotto

Paavi Franciscuksen vierailu on otettu laajasti huomioon Marokon mediassa, ja sitä on pidetty virstanpylväänä maan elämässä. Marokkolaiset televisioasemat näyttivät jo ennen paavin vierailua viestin, jonka Franciscus lähetti Marokon kansalle. Arabiaksi tekstitetyssä viestissä paavi sanoi tulevansa maahan rauhan ja veljeyden pyhiinvaeltajana.

Marokkolaiset lehdet tekivät viikonlopun aikana Franciscuksesta etusivun jutun. Ranskankielinen L’Opinion -lehti löysi useita yhtymäkohtia paavi Johannes Paavali II:n ja paavi Franciscuksen Marokon-vierailujen välillä. Se tulkitsi paavin vierailun myös lohdutukseksi muslimeille Christchurchissa tapahtuneiden moskeija-ampumisten jälkeen. Al Bayane -lehti keskittyi muslimien ja kristittyjen rinnakkaiselon kysymykseen. Monet lehdet noteerasivat paavin pakolaispainotuksen ja esittivät, että Marokon kuningas on samoilla linjoilla.

Keskiviikkoaudienssi: kiitos matkasta

Keskiviikkona 3.4. pitämässään yleisaudienssissa paavi Franciscus palasi matkan tapahtumiin. Hän kiitti Jumalaa tilaisuudesta edistää kristittyjen ja muslimien dialogia ja Marokon kuningasta ystävällisyydestä ja veljellisyydestä.

Puheessaan paavi sanoi: ”Joku voi kysyä: miksi paavi menee muslimien luo eikä vain katolilaisten?” Hän vastasi, että Jumala on halunnut sallia monien uskontojen olemassaolon, ja hän haluaa veljeyttä niiden välille, erityisesti abrahamilaisten uskontojen välille.

Paavi palasi myös pakolaisiin ja siihen, että heidät tulee nähdä ennen kaikkea persoonina. Lopuksi paavi muisteli iloa, joka tuli todeksi messussa, jossa oli läsnä ihmisiä yli 60 kansallisuudesta.

04 april 2019, 13:31