Raniero Cantalamessa pitkänäperjantaina: ristin ja viruksen hedelmät

Emil Anton – Vatikaani

Paavi Franciscus vietti pitkäperjantain liturgian lähes tyhjässä Pietarinkirkossa. Liturgia lähetettiin suorana lähetyksenä internetin välityksellä koko maailmaan. Jumalanpalveluksen keskiössä oli San Marcellon kirkosta Pietarinkirkkoon tuotu krusifiksi, jonka uskotaan pelastaneen Rooman rutosta 1500-luvulla.

Liturgiassa saarnasi Raniero Cantalamessa. Pyhää Augustinusta siteeraten Cantalamessa muistutti, ettei Jumala salli mitään pahaa muuten kuin siksi, että siitä tulisi jotain suurempaa hyvää. Cantalamessa kehotti pohtimaan sekä Jeesuksen ristiä että koronaviruspandemiaa enemmän niiden seurausten kuin niiden syiden kannalta.

Mikä oli Jeesuksen kuoleman seuraus? Niin kuin Paavali sanoo: uskosta vanhurskaina, sovitettuina Jumalan kanssa, täynnä ikuisen elämän toivoa! (Room. 5:1-5) Entä koronavirus? Se on muistuttanut meitä siitä, että olemme kuolevaisia, ettei sotilaallinen voima eikä teknologia voi pelastaa meitä. Lisäksi se on tuottanut suuren solidaarisuuden hedelmän. Milloin aiemmin kansat ovat tunteneet olevansa niin yhtä kuin nyt?

Cantalamessa päätti saarnansa toiveeseen, ettemme palaisi koronaviruspandemian kanssa takaisin vanhaan elämään, vaan niin kuin haudasta ylösnoussut Jeesus, alkaisimme elää uutta elämää: veljellisempää, inhimillisempää ja kristillisempää elämää.