Paavi jesuiitoille: totu nöyryytyksiin, vanhene hymyillen

Emil Anton – Vatikaani  

Paavi Franciscuksella on ollut tapana tavata apostolisilla matkoillaan puolivirallisesti jesuiittaveljiään. Kreikassa paavin tapasi seitsemän maan yhdeksästä jesuiitasta. Paavi antoi veljilleen vapaat kädet kertoa tarinoita ja kysyä kysymyksiä. 

Eräs vanhempi jesuiitta mainitsi, että jesuiittasääntökunta on kutistunut Kreikassa ja joutunut luopumaan monista aiemmista aloitteistaan. Paavi totesi, että kun hän oli novisiaatissa vuona 1958, jesuiittoja oli yli 33 000, mutta nyt luku on enää noin puolet siitä. Hän totesi, että ”meille tämä merkitsee nöyryytystä”. Pyhä Ignatius Loyolalainen, jesuiittojen perustaja, kirjoitti: “Haluan ja valitsen mieluummin köyhyyden köyhän Kristuksen kanssa kuin rikkaudet.” Paavi sanoi, että vain tällä on väliä ja että “meidän on totuttava nöyryytyksiin”.  

Toinen jesuiitta kysyi paavilta tulevaisuudesta. Ennen jesuiitat unelmoivat dialogista ortodoksien kanssa, mutta nyt fokus on siirtynyt pakolaisiin. Paavi vastasi, että ”vain Jumala tietää” ja että jesuiittojen on oltava uskollisia ”Kristuksen ristille”. Hän lisäsi, että dialogi ortodoksien kanssa menee nykyään hyvin ja että rukoukset ja teot sen puolesta ovat kantaneet hedelmää.  

Eräs belgialaissyntyinen jesuiitta kertoi paaville, että hänet oli kerran pidätetty työssään pakolaisten kanssa epäiltynä ihmissalakuljettajana. Paavi vastasi, että tämän on täytynyt olla ”aikamoinen nöyryytys”! Hän lisäsi, että tärkeintä on olla katkeroitumatta vaan vanheta hymyillen. Väsynyt mutta hymyilevä vanhus on kuin “laulu toivolle”.