Paavi 4. adventtina: Miten voin auttaa muita?

Emil Anton – Vatikaani  

Paavi Franciscus piti perinteisen sunnuntain Angeluksen eli keskipäivän rukouksen Vatikaanin Pietarinaukiolle kokoontuneille ihmisille 4. adventtina 19. joulukuuta. Päivän tekstinä oli Luukkaan evankeliumin kohta Marian vierailusta Elisabetin luona (Luuk. 1:39–45). Paavi korosti sitä, että omiin ongelmiinsa keskittymisen sijasta Maria mietti sitä, ketä hän voisi auttaa, ja vaelsi jalan – ”busseja ei ollut” – pitkän matkan Galileasta Juudeaan vanhan sukulaisensa Elisabetin luo.  

Paavi selitti, että tuon ajan ilmapiirissä Marian raskaus altisti hänet monille väärinymmärryksille, mahdollisesti jopa kivitykselle. Franciscuksen mukaan voimme oppia Marialta, että kun kohtaamme ahdistavia vaikeuksia, meidän ei tule vajota itsesääliin vaan nousta ja lähteä ulos auttamaan jotakuta. ”Olisiko joku vanhus, jota voisin auttaa, jolle voisin pitää seuraa? Miettikää kaikki tätä. Voinko tehdä jollekulle palveluksen, soittaa jollekulle? Ketä voin auttaa? Auttamalla muita autamme itseämme nousemaan vaikeuksistamme.”  

Paavi kiinnitti huomiota myös siihen, että Maria kiiruhti Elisabetin luo. Franciscus totesi, että meidän ei tule laahustaa ja valittaa – jatkuva valittaminen pilaa monien elämän, se saa etsimään jonkun, jota syyttää. Sen sijaan meidän tulee Marian tavoin edetä iloisin, ripein askelin, ”täynnä elämää ja Jumalaa, täynnä hänen iloaan”. Voimme siis kysyä itseltämme: Millaisia ovat askeleeni? Olenko aloitteellinen vai vellonko surussa ja alakuloisuudessa? Jos mökötämme ja mumisemme, emme tuo Jumalaa kenellekään, vaan katkeruutta ja pimeyttä. Sen sijaan on hyvä kultivoida ”tervettä huumorintajua: se tekee paljon hyvää”. Paavin mukaan ensimmäinen rakkauden teko, jonka voimme tehdä lähimmäisellemme, on hymy. Se tuo heille Jeesuksen, niin kuin Maria toi Jeesuksen Elisabetille.