Uusi katekeesisarja Galatalaiskirjeestä: ”ratkaisevan tärkeä kirje”

Emil Anton – Vatikaani  

Paavi Franciscus on aloittanut keskiviikkoaudiensseissaan uuden katekeesisarjan. Rukousta käsitelleen 38-osaisen sarjan jälkeen paavi siirtyy nyt tutkiskelemaan opetuspuheissaan Paavalin Galatalaiskirjeeseen. ”Tämä on hyvin tärkeä, ja sanoisin jopa ratkaisevan tärkeä kirje”, paavi Franciscus sanoi sarjan ensimmäisessä katekeesissaan: ”Tämä kirje on hyvin ajankohtainen.” 

Paavi Franciscus taustoittaa, että ”galatalaiset olivat muinaista kelttiläistä väestöä, joka monien vaiheiden jälkeen oli asettunut laajalle Anatolian alueelle, jonka pääkaupunki oli Ancyran kaupunki, nykyinen Turkin pääkaupunki Ankara”.  

Johdantokatekeesissaan paavi Franciscus käsitteli muun muassa Paavalin evankeliointistrategiaa, joka pätee yhä tänään: ”Kun Paavali saapui johonkin kaupunkiin, jollekin alueelle, hän ei heti rakentanut suurta katedraalia, ei. Hän loi pieniä yhteisöjä, jotka ovat kristillisen kulttuurimme hapate tänä päivänä. Hän aloitti tekemällä pieniä yhteisöjä. Ja nämä pienet yhteisöt kasvoivat, ne kasvoivat ja menivät eteenpäin. Myös nykyään tätä pastoraalista menetelmää käytetään jokaisella lähetysalueella. Sain viime viikolla kirjeen Papua-Uudessa-Guineassa asuvalta lähetyssaarnaajalta, joka kertoi minulle, että hän saarnaa evankeliumia metsässä ihmisille, jotka eivät edes tiedä, kuka Jeesus Kristus oli. Se on kaunista!”  

Toiseksi paavi käsitteli Paavalin konfliktia uusien julistajien kanssa, jotka olivat saattaneet galatalaiset kristityt hämmennyksiin. ”Nämä Paavalin vastustajat väittivät, että myös pakanoiden oli ympärileikattava itsensä ja elettävä Mooseksen lain sääntöjen mukaan. He palasivat aiempiin säädöksiin, niihin, jotka evankeliumi oli syrjäyttänyt. Galatalaiset olisivat siis joutuneet luopumaan kulttuuri-identiteetistään alistuakseen juutalaisille tyypillisiin normeihin, määräyksiin ja tapoihin.” 

Franciscus jatkoi: ”Galatalaiset joutuivat kriisitilanteeseen. Mitä heidän oli tehtävä? Kuunnella ja seurata sitä, mitä Paavali oli heille saarnannut, vai kuunnella uusia saarnaajia, jotka syyttivät häntä? On helppo kuvitella epävarmuuden tila, joka täytti heidän sydämensä.” "Mutta kuka on oikeassa? Tämä Paavali vai nämä ihmiset, jotka nyt tulevat opettamaan muita asioita? Ketä minun pitäisi kuunnella?" 

Paavi selitti, että tilanne muistuttaa monien nykykristittyjen kokemusta. ”Itse asiassa nykyäänkään ei ole pulaa saarnaajista, jotka erityisesti uusien viestintävälineiden avulla voivat häiritä yhteisöjä.” He eivät julista evankeliumia Jumalasta, joka ”rakastaa ihmistä ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jeesuksen kautta”, vaan samastavat kristinuskon ”tiettyihin menneisyyden muotoihin”.  

”Mutta miten voimme tunnistaa nämä ihmiset? Yksi tämän toimintatavan piirteistä on esimerkiksi joustamattomuus. Evankeliumin julistuksen edessä, joka tekee meidät vapaiksi ja iloisiksi, nämä ihmiset ovat jäykkiä. Aina jäykkyyttä: sinun on tehtävä näin, sinun on tehtävä noin..... Jäykkyys on tyypillistä näille ihmisille.” Paavi Franciscuksen mukaan apostolin viitoittama tie on ”ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jeesuksen vapauttava tie, joka on aina uusi”. Se on ”nöyrän ja kuuliaisen luottamuksen tie”, joka on varma siitä, että ”Pyhä Henki toimii kirkossa kaikkina aikoina”. ”Viime kädessä usko kirkossa läsnä olevaan Pyhään Henkeen kantaa meitä eteenpäin ja pelastaa meidät.”