Maroniittipatriarkka: Libanonissa vakava kriisi

Emil Anton – Vatikaani

Maroniittien patriarkka, kardinaali Béchara Boutros Raï kertoo Vatican Newsille antamassaan haastattelussa Libanonin poliittisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kriisistä. Shiialainen Hizbollah-järjestö pitää hallitusta otteessaan, eivätkä USA, Eurooppa tai Persianlahden maat sen takia halua auttaa Libanonia. Monet maat pitävät Syyrian, Irakin ja Jemenin sotiin sekaantunutta Hizbollahia terroristijärjestönä ja vaativat poliittista uudistusta avun ehtona. Hizbollah kuitenkin estää uudistukset.

”Me joudumme maksamaan tästä. Ihmiset näkevät nälkää. Kirkkona olemme luoneet koko maan kattavan verkoston köyhien perheiden tukemiseksi, ettei kukaan kuolisi nälkään. Puolilla libanonilaisista perheistä ei näet ole mitään tuloja”, kardinaali Raï kertoo. Myös työttömyys maassa on 50 prosentin luokkaa.

Yli 2 miljoonaa pakolaista

Libanonin poliittista kriisiä syventävät koronaviruspandemia sekä pakolaistilanne. Libanonin väkiluku on neljä miljoonaa, mutta siellä on nyt myös yli kaksi miljoonaa pakolaista, pääasiassa sunnimuslimeja Syyriasta. He haluavat luonnollisesti elää ja työskennellä. Lukumäärä on kuitenkin niin suuri, että se uhkaa jo Libanonin identiteettiä ja kulttuuria.

Ideaalia olisi, että pakolaiset voisivat palata kotimaahansa. ”Sanomme heille: Kyse ei ole siitä, ettemme halua teitä, vaan siitä, että teillä on historianne, kansanne, sivilisaationne.” Syyrialaisten paluu on kuitenkin lähes mahdotonta niin kauan kuin sotatilanne jatkuu.

”Libanon on pelastettava”, kardinaali Raï sanoo. Maa on perinteisesti ollut pluralistinen – shiiat, sunnit, druusit ja kristityt ovat eläneet ja hallinneet siellä rinnakkain ja yhdessä. Kardinaalin mukaan nyt olisi elintärkeää, että YK tunnustaisi Libanonin puolueettomuuden ja että länsimaat voisivat auttaa Libanonia niin, ettei sen kansalaisten tarvitsisi enää kärsiä tämän poliittisen tilanteen takia.

Keitä ovat maroniitit?

Libanonin kristityt ovat maroniitteja, katolilaisia, jotka kuuluvat autonomiseen maroniittikirkkoon. Kirkolla on oma patriarkkansa, Maroniittien Antiokian patriarkka, vuodesta 2011 alkaen Béchara Boutros Raï. Yhdessä syyrialaiskatolisen kirkon kanssa maroniittikirkko edustaa länsisyyrialaista liturgista perinnettä. Maroniittien liturgiassa käytetään siis syyrian eli aramean kieltä.

Libanonissa asuu yli miljoona maroniittia, mikä merkitsee noin neljäsosaa maan väestöstä. Kyseessä on prosentuaalisesti Lähi-idän suurin kristillinen vähemmistö. Myös Libanonin presidentti Michel Naim Aoun on maroniitti.