Paavi: kirkko on nainen ja äiti
Alp Penttinen - Vatikaani
Saarnassaan paavi Franciscus tarkensi, että evankeliumeissa Mariaa kutsutaan aina ”Jeesuksen äidiksi” eikä esimerkiksi ”rouvaksi” tai ”Joosefin leskeksi”: Raamattu painottaa hänen ”äiteyttään” aina Herran syntymän ilmoittamisesta alkaen. Kirkkoisät ymmärsivät heti tämän kirkon erityispiirteen:
”Kirkko on nainen, koska se on ’kirkko’, ’morsian’. Ja se on äiti, koska se antaa elämää. Morsian ja äiti. Kirkkoisät menevät vielä pidemmälle ja sanovat: ’Myös sinun sielusi on Kristuksen morsian ja äiti.’ Tämä olemus tulee Marialta, joka on kirkon äiti, ja vain siinä voimme ymmärtää kirkon naisellisen ulottuvuuden, jonka puuttuessa kirkko menettää todellisen identiteettinsä ja siitä tulee hyväntekeväisyyslaitos tai jalkapallojoukkua tai mitä tahansa muuta, mutta ei kirkko.”
Ei poikamiesten kirkolle
Vain naisellisella kirkolla voi olla ”hedelmällinen olemus”, niin kuin Jumala on tarkoittanut, koska hän itse ”halusi syntyä naisesta opettaakseen meille tämän naiseuden tien”:
”On tärkeää, että kirkko on nainen, että sillä on tämä morsiamen ja äidin olemus ja asenne. Kun unohdamme tämän, kirkosta tulee miehinen, ja ilman tätä ulottuvuutta kirkosta tulee valitettavasti poikamiesten kirkko, jotka elävät eristyksissä eivätkä kykene rakkauteen ja hedelmällisyyteen. Ilman naista kirkko ei kulje eteenpäin, koska kirkko on nainen. Ja tämä naisen olemus tulee Marialta, koska Jeesus on halunnut niin.”
Äidin hellyys
Paavi Franciscus totesi, että naiselle ominainen hyve on erityisesti hellyys, josta on esimerkkinä Maria, joka ”synnytti pojan, esikoisensa” ja ”kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen”: pitää huolta, lempeästi ja nöyrästi, on äitien vahva ominaisuus:
”Kirkko, joka on äiti, kulkee hellyyden tietä. Se tuntee hellyydenosoitusten ja hiljaisuuden viisauden, se tuntee myötätunnon ja hiljaisuuden katseen. Samaan tapaan sielu, ihminen, joka elää kirkon yhteydessä, tuntee olevansa äiti ja kulkee samaa tietä: lempeä, hellä, naurava, rakkautta täynnä oleva ihminen.”